Miten Suomessa Käytetään Rahaa?

Rahankäytöstä uutisoidaan eri medioissa nykyisin paljon erityisesti suomalaisten näkökulmasta. Kulutuskohteet muuttuvat ajan kuluessa, ja historian saatossa keskiluokkaistuminen on tuonut yhä suurempia ihmisryhmiä kuluttajakansalaisiksi. Eri sukupolvien näkökulma rahankäyttötottumuksiin on kuitenkin vähemmän tutkittu ilmiö, jossa on kuitenkin varmasti tapahtunut muutoksia yhteiskunnallisessa myllerryksessä. Miten siis vaikkapa suurten ikäluokkien ja diginatiivien kulutustottumukset eroavat toisistaan?

Hiljattain yhteiskunnalliseen keskusteluun on ilmaantunut yhä uusia ja uusia ilmauksia eri vuosikymmeninä syntyneille ikäluokille. On muun muassa pula-ajan ikäluokkia, suuria ikäluokkia sekä z-sukupolvia. Humoristissävytteistä käsitettä ”pullamössösukupolvi” käytetään, kun itseä nuoremmat ikäluokat halutaan mieltää jollain tavalla helpommalla päässeiksi tai uusavuttomiksi. Moninaiset tavat jaotella sukupolvia voivat hämmentää, mutta melko yleinen tapa jäsentää aihetta on jakaa ikäluokat viiteen ryhmään; niin sanottuun hiljaiseen sukupolveen, suuriin ikäluokkiin sekä x-, y- ja z-sukupolveen.

Taantuman Vaikutus Kulutukseen

Ennen kuin tarkastellaan yksittäisten sukupolvien rahankäyttöä, on hyvä ensin pohtia kulutuksen suuria linjoja esimerkiksi suomalaisten näkökulmasta. Ensinnäkin on yleistä, että kuluttamisen intensiteetti vaihtelee ajoittain – muun muassa taloudellisen taantuman aikaan vuonna 2009 suomalaiset kuluttivat vähemmän ja rahan laittaminen säästöön yleistyi. Usein vaikeina aikoina rahapelien käyttö lisääntyy ja nykyaikana ne tarkoittavat nettirahapelejä tai online-kasinoita.

Talouskasvun lähtiessä nousuun on huomattu kuitenkin, että ihmiset kuluttavat taas enemmän. Nykyisin suomalaisilta kuluu eniten rahaa asumismenoihin ruokakulujen ohella. Suuri kehitystrendi on kuitenkin ollut kulttuuriin ja vapaa-aikaan käytettävän rahan määrän lisääntyminen, sillä vain reilussa 20 vuodessa kasvua tapahtui jopa 40 prosenttia.

Eri sukupolvien rahankulutukseen on helppo liittää stereotypioita. Voisi nimittäin olettaa, että vanhemmat sukupolvet ovat tarkempia rahankäytöstään elettyään Suomessa, josta vasta rakennettiin hyvinvointivaltiota. Nuoret aikuiset puolestaan olisi helppo mieltää massakuluttajiksi ja jopa tuhlaajiksi, koska heidän elämänsä on voinut aina olla yltäkylläistä. Todellisuudessa erot eivät ole näin mustavalkoisia ja niihin vaikuttavia tekijöitä on lukemattomia. Esimerkiksi sosioekonominen asema ja lapsuudessa vanhemmilta opitut rahankäyttötavat voivat vaikuttaa eri sukupolvien kuluttamiseen, joten vaihtelun esiintyminen kulutustottumuksissa sukupolvienkin sisällä on yleistä.

Y- JA Z-SUKUPOLVI

Nuoret aikuiset eli y-sukupolvi sekä z-sukupolvi ovat ensimmäisiä ikäryhmiä Suomessa, jotka ovat kasvaneet moderniin kulutuskulttuuriin. Tämä näkyy tilastojen mukaan myös heidän kulutustottumuksissaan, sillä kun tuhlaamista pidetään ihanteena, on rahankäyttö monesti suurempaa erityisesti mukavuuksien suhteen. Voisi myös olettaa, että digitaalisessa maailmassa aina elettyään nuoret sukupolvet käyttävät rahaa elektroniikkaan erityisen paljon. Näiden sukupolvien prioriteettilistalla velkojen maksamista ei pidetäkään yhtä tärkeänä kuin vapaa-aikaan panostamista.

Myös x-sukupolvi, eli 1960- ja 1970-luvuilla syntynyt ikäluokka, on lisännyt mukavuuksiin panostamista, mutta velkojen maksaminen on heille kuitenkin edelleen tärkeää. Tämä saattaa johtua siitä, että he astuivat työelämään 90-luvun laman aikaan, joten taloudellinen toimeentulo ei ole heille itsestään selvää. Tässä sukupolvessa järkevä rahankäyttö on siis olennaista verrattuna nuorempiin ikäluokkiin.

SUURET IKÄLUOKAT

Suuret ikäluokat syntyivät vuosien 1945 ja 1950 välillä sotien jälkeen, jolloin nykyisenkaltainen yhteiskunta oli vasta rakennusvaiheessa. Kyseisen sukupolven kokonaisrahankäytössä on tapahtunut kasvua viime vuosina, ja etenkin mukavuuksiin panostaminen on yhä yleisempää. Tästä eläköityneestä sukupolvesta puhutaankin seniorikansalaisten joukkona, jonka aktiivisuus ja rahankäyttö on totuttua suurempaa verrattuna aikaisempiin sukupolviin. Esimerkiksi 30-40-luvuilla syntynyt hiljainen sukupolvi vietti elämänsä alkutaipaleet vielä melko köyhässä yhteiskunnassa, ja heidän kulutustottumukset ovatkin tämän mukaisia – välttämättömyyksiin panostamista ja harkitsevaa rahankäyttöä.

Vaikka eri sukupolvien rahankäyttötavat siis eroavatkin toisistaan, yhteisenä tekijänä kaikissa ikäluokissa on se, että eniten kulutetaan asumiseen, ruokaan sekä liikenteeseen. Tämän jälkeen eroja alkaa näkyä vapaa-aikaan liittyvissä menoissa sekä velkojen maksun ja säästämisen tärkeydessä. Erityisesti z- ja y-sukupolvi sekä suuret ikäluokat voidaan mieltää mukavuuksiin panostajiksi ja puolestaan hiljainen sukupolvi sekä x-sukupolvi ovat taloudellisesti harkitsevaisempia. Massakulutuksen aikakaudella sukupolvien väliset erot kulttuuriin ja vapaa-aikaan liittyvässä kulutuksessa saattavat kuitenkin hälvetä tulevaisuudessa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *